Aurinkorannikon nopein suomalaismedia

Heti puskaradion jälkeen

  
  

Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtori: katseet kohti tulevaisuutta, työniloa ja vahvaa tekemisen meininkiä

Suomalaisen koulun rehtorina ainakin tämän lukuvuoden toimiva Ismo Karppinen aloitti koulun erityisopettajana elokuussa 2011.

Mitä ajatuksia on uudella rehtorilla lukuvuoden 2012 - 13 alkaessa?


Opettajasta rehtoriksi

Suomessa hankittu rehtorin muodollinen pätevyys ja oma vahva kiinnostus koulutoimen hallintoon antoivat pohjan siirtyä opettajan työstä rehtorin tehtävien hoitamiseen pitkään koulua luotsanneen Juha Helvelahden jäätyä sairaslomalle viime keväänä.

Ismo Karppinen on viihtynyt sekä suomalaisessa koulussa että rehtorina hyvin. Myös oma perhe on jo kotiutunut Aurinkorannikolle. Rehtorin molemmat pojat opiskelevat suomalaisessa koulussa, joten hän osaa tarkastella asioita myös vanhemman näkökulmasta.

Koulu jatkuvan kasvun tiellä

Uusi lukuvuosi on alkamassa, ja koulun tilat ovat täyttyneet. Lukuvuoden aloittaa 300 oppilasta ja n. 50 eri alojen ammattilaista. Ismo Karppinen kehuu koulun työilmapiiriä erittäin hyväksi ja työyhteisöä yhtenäiseksi. Opettajat ovat sitoutuneet työhönsä. Henkilöstöllä on vahva halu tukea oppilaiden oppimista sekä olla vanhempien kumppanina kasvattamassa lapsia ja nuoria kohti aikuisuutta. Uusi rehtori on selvästi ylpeä koulusta ja toteaakin, ettei koulun historian aikana koulun opetuksen laadusta ole tehty yhtään kantelua.

Koulun oppilasmäärän lisääntyminen on tuonut koululle lisää valtion rahoitusta. Tämä lisääntynyt rahoitus on käytetty opetustyön laatuun. Isompia opetusryhmiä on voitu jakaa pienempiin, max. 13 – 20 oppilaan ryhmiin. Näin pystytään tarjoamaan yksilöllisempää opetusta, mihin suomalaisen koulun henkilöstöllä on vahva halu, korostaa Ismo Karppinen.

Hallinnosta, oppilashuollosta ja tukitoiminnoista lisääntyviä haasteita

Aurinkorannikon koulu on kasvanut pienestä 100 oppilaan koulusta keskikokoisten koulujen sarjaan. Vahva jatkuva kasvu tarkoittaa toimintojen laajentumista, uusia tilatarpeita ja lisääntyvää henkilöstömäärää. Hallinnollisten töiden osuus lisääntyy koko ajan. Samoin tekevät tarpeet erilaisten tukitoimintojen järjestämiseen. Vaikka suomalainen koulu on Suomen opetushallinnon alainen oppilaitos, monet asiat ovat toisin kuin Suomessa sijaitsevissa kouluissa.

Täällä kunta ei ole tuottamassa kattavaa tukipalveluiden verkkoa, vaan suomalainen koulu hoitaa nämä palvelut itsenäisesti. Kaikkeen eivät resurssit riitä. Rehtori Karppinen kertoo haasteena olevan oppilashuollon järjestämisen, mm. koulukuraattorin, koulupsykologin, kokoaikaisen terveydenhoitajan, lääkärin, terapeuttien sekä erityislasten ja nuorten opetushenkilöstön kasvavat tarpeet. Koululla on kuitenkin näiden palveluiden järjestämisestä samanlainen vastuu kuin Suomessa kunnilla. Tämän vuoksi esim. kehitysvammaisten tai Down-oppilaiden opettaminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. Mahdollisena ratkaisuna näiden palveluiden tuottamiseen rehtori Karppinen pitää palveluiden ostamista alan yrityksiltä.

Kuntapalveluiden puuttuminen muokkaa myös rehtorin omaa työkenttää. Perustyön – koulun hallinto ja johtaminen – lisäksi Ismo Karppinen kuvaakin rehtorin asemaa laajemmaksi. Rehtori kantaa vastuuta myös sivistystoimen johtamisesta. Vaikka hallinnossa rehtorin apuna ovat perusopetuksen ja lukion apulaisrehtorit, Anita Wegner-Heinänen po. ja Maarit Paaso lukio, tarvetta on esim. hallinto- tai sivistystoimenjohtajalle. Näistä laajennuksista päättää Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistyksen hallitus. Myös Suomen opetushallitus on mukana päätöksenteossa.

Rekrytointimäärät kasvussa

Koulun jatkuva kasvaminen tarkoittaa myös kasvavaa henkilöstömäärää. Rehtori kertoo rekrytointien olevan toisaalta helpompia kuin Suomessa, koska hakijoita jokaiseen työpaikkaan on paljon, jopa yli 100/avoin paikka. Kouluun pystytään siis valitsemaan parhaat osaajat. Toisaalta Aurinkorannikon koululle on tyypillistä niin opettajien kuin oppilaiden jatkuva vaihtuvuus, myös kesken lukuvuoden. Rekrytointitiheys on tiiviimpi kuin Suomen kouluissa. Tyypillisimmillään Suomesta tänne siirtyvän opettajan työsuhde kestää 2 vuotta – ajan, jonka suomalaiset kunnat suostuvat enimmillään myöntämään virkavapaana.

Yhtenä ratkaisuna uusi rehtori näkee kumppanikoulujen löytymisen Suomesta sekä tätä kautta avautuvat mahdollisuudet opettajavaihtoon. Tämä vähentäisi rekrytointitarpeita ja rauhoittaisi opetustyötä. Tärkeänä hyötynä rehtori näkee myös ajantasaisen opetusalan tiedon ja taitojen siirtymisen Suomen ja Aurinkorannikon koulujen välillä. Opettajien ammattitaito pääsee kehittymään ja hyvä työmotivaatio pysyy yllä.

Tulevaisuuden näkymiä

Aurinkorannikolla asuu suomalaisia keskikokoisen suomalaisen kunnan verran. Yhteistyö paikallisten toimijoiden välillä on tärkeää. Ismo Karppinen on suomalaisen koulun kanssa vahvasti mukana suomalaispalveluiden kehittämisessä. Lähivuosina tarvetta on ainakin suomalaiselle päiväkodille, nuorisotoiminnoille sekä seniori-ikäisten palveluille. Voiko lähivuosina rakentua suomalaisten oma palvelukeskus, jonka kautta on mahdollista saada koko elinkaaren kattavia palveluita, kysyy rehtori Karppinen.

Seuraavassa 6.9.2012 pidettävässä kannatusyhdistyksen kokouksessa tehdään tärkeitä päätöksiä. Lisärakentamisen rahoittamiseen haettava 350 000 euron laina tulee uudelleen päätettäväksi. Myös koulun tulevaisuuden toiminnallinen ja henkinen toimintavalmius halutaan taata. Tähän rehtori haluaa koota avoimesti toimivan ja kehittymishaluisen työryhmän, johon hän kutsuisi mukaan edustajia koulun henkilöstöstä, hallinnosta, koulutuksen järjestäjistä, vanhemmista ja tärkeimmistä koulun yhteistyökumppaneista. Yhteinen seminaari sisältyy myös rehtorin toiveisiin. Kannatusyhdistyksellä ja sen hallituksella riittää siis töitä.

Vinkkejä perheille, jotka harkitsevat muuttoa Aurinkorannikolle

Rehtori Karppinen korostaa valmistautumisen ja suunnitelmallisuuden tärkeyttä, kun vanhemmat harkitsevat muuttoa kouluikäisten lasten kanssa Aurinkorannikolle tai yleensä ulkomaille. Erityisen tärkeää on se, että ainakin Espanjaan muutettaessa lapsella on oltava varma koulupaikka. Suomessa on oppivelvollisuus, mutta Espanjassa on koulupakko. Kouluikäisen lapsen on oltava jonkun oppilaitoksen kirjoilla. Aivan varmaa ei ole edes, riittääkö opiskelun todentamiseen opintojen suorittaminen kotikoulussa tai yksityisopettajan opetuksessa.

Aurinkorannikolla toimii suomalaisen koulun lisäksi useita kansainvälisiä ja espanjalaisia yksityiskouluja. Myös kunnalliset espanjalaiset koulut ottavat vastaan suomalaisia koululaisia. Kouluvalintoja tehdessä, samoin kuin muuttoon liittyvien muiden haasteiden ratkaisemisessa, Ismo Karppinen haluaa perheiden nostavan lapsen tai nuoren edun ensisijalle. Ennakointi ja asioiden selvittäminen ajoissa auttavat välttymään ikäviltä yllätyksiltä uudessa maassa.

Haastattelumme jälkeen ja koululaisen vanhempana on helppo yhtyä rehtori Ismo Karppisen ylpeään kommenttiin Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta: ”Tämä on hyvä koulu!”

Rehtori Ismo Karppisen haastattelu, Fuengirola, 14.8.2012

Koulun nettisivut:
www.suomalainenkoulu.net

 

Lisää artikkeleita......

Kuuntele Nettiradiota myös laitteilla iPhone iPad Android tästä linkistä,

kuuntele

ULA -lähetys kuuluu jälleen normaalisti väliaikaisilla lähettimillä 102,6 MHz

Tilaa Radio Finlandian uutiskirje

Haluan uutiskirjeen
captcha