Radiokanava lähellä sinua
Suomessa, Espanjassa ja maailmalla

           

Yleisradion tekemä ulkosuomalaisten maailmankartta kertoo, että meitä suomalaisia on maailman joka kolkalla. Se kertoo myös sen, että suomalaiset ovat harvinaisen hyvin ajan tasalla. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on tämän päivän megatrendi.

 

Suomesta muutti ulkomaille noin 18 000 henkeä vuonna 2016, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Syyt lähteä Suomesta ovat moninaisia, mutta useimmin mennään opiskelun, työn ja avioliiton perässä. Siirtolaisiksi ei kuitenkaan enää lähdetä, vaan maailma on muuttajillekin avoin.

 

Suomalainen muuttoliike alkoi jo kauan ennen itsenäistymistä, kun lähdettiin siirtolaisiksi työn perässä. Lopputulos on huima. Ruotsissa asuu yli 700 000 suomalaistaustaista, USA:ssa ja Kanadassa 800 000. Espanjan Costa del Sol edustaa uudempaa ulkosuomalaisuutta.  Aurinkorannikon pian 30 000 asukkaan suomalaisyhteisö laajenee sinne syntyvien suomalaistenkin työpaikkojen ja palveluiden myötä. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa kasvaa kansainvälisiä, kielitaitoisia ja maailmaa uudella tavalla näkeviä nuoria.

 

Kaikkien näiden maailman suomalaisten yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret. Se on Suomelle arvokasta pääomaa.

 

Maailmalla siis asuu noin kaksi miljoonaa ulkosuomalaista, joista jopa 300 000 on Suomen kansalaisia ja lähes 250 000 Suomessa äänioikeutettua. Se on iso vaalipiiri! Tärkeää on havaita, ettei uusi asuinmaa ole jättänyt Suomea sydämestä. Ulkosuomalaiset ovat maailmalla myös Suomen asialla ja tekevät Suomea tunnetuksi monella ja omalla tavallaan. Sitä kautta päästään lähelle käytännön asioita ketterämmin kuinvirallisia suhteita käyttäen.

 

Suomi 100 -tutkimuksen mukaan turvallisuus, puhdas luonto ja koulumme muodostavat suomalaisten ylpeyden aiheiden kärkikolmikon. Seuraavaksi tulevat tasa-arvo ja sananvapaus. Suomi on maailman mallioppilas, mutta yksi asia voi vaatia petrattavaa: yhteisöllisyys.

 

Yhteisöllisyyden lujittamisessa Suomi voi ottaa oppia juuri ulkosuomalaisilta. He ovat tänä vuonnakin kokoontuneet eri puolilla maailmaa yhteen ja pääosin vapaaehtoistyöllä järjestäneet tuhatkunta Suomi-tapahtumaa ympäri maailman. Itsenäisyyspäivän aikoihin juhlitaan mm. Laosissa, Luxemburgissa, Kiinassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja ties missä.

 

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan itsenäisyyttä siis ympäri maailman. Sellaisissakin maissa, joissa käsitys itsenäisyydestä on hennompi kuin Suomessa. Itsenäisyyden kunnioituksen ovat saaneet aikaan ulkosuomalaiset.

 

Mutta suuri kysymys on, miten ulkosuomalaisten ääni, toiveet ja ehdotukset näkyvät Suomessa. Yhteyden merkitys on ymmärretty jo ennen Suomen itsenäistymistä. Suomi-Seura perustettiin vaalimaan asiaa jo 90 vuotta sitten.  Tänä päivänä ulkosuomalaisten ääni kuuluu Suomeen ennen muuta ulkosuomalaisparlamentin kautta. Se kokoaa parin vuoden välein yhteen ulkosuomalaisten ehdotukset Suomelle. Nyt itsenäisyyden 100 vuoden kunnioittamiseksi olisikin viisasta ja oikein määrittää ulkosuomalaisparlamentin asema ja vahvistaa vihdoinkin ulkosuomalaisten yhteys Suomeen

lainsäädännöllä.

 

Itsenäisyyspäivän Suomi 100 -juhla ja Juhlajumalanpalvelus klo 12.00

klo 13.00 Cava ja tapas -tarjoilu

klo 14.00 Pääjuhla

 

 

Juhlan järjestää Aurinkorannikon suomalaisen neuvottelukunnan puolesta Kulttuuriyhdistys Kaleva.

Juhlaa edeltää samassa paikassa Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan järjestämä jumalanpalvelus.

Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista.

Juhlan pääsymaksu on ennakkoon ostettuna € 12 ja ovella € 15.

Pääsylippuja eli juhlan ohjelmia voi ostaa seuraavista paikoista:

Fuengirola:

Suomela

Seurakuntakoti

Hemingway

Centro Finlandia

Thelman pullapuoti

Benalmádena:

Benalmádenan suomalaiset

Bar Victoria

Torremolinos:

Kymppipaikka

Ravintola Doña Carlotta

Torrentupa

La Doña

Sabores Bistro (ent. El Sabor)

Juhlapuheen pitää Suomen uusi Madridin suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen. Muu ohjelma on hyvin musiikkipainotteinen. Paikallisia kuoroja lukuunottamatta esiintyjät ovat kaikki nuoria lahjakkuuksia. Kaleva haluaa ohjelman valinnalla painottaa nuoruutta ja tulevaisuutta.

Vuosi sitten Aurinkorannikon Suomalainen Neuvottelukunta ja Fuengirolan kaupunki sopivat yhteistyösopimuksen. Tämän sopimuksen puitteissa kaupunki on monin tavoin tukenut Suomi 100 -tilaisuuksia. Nyt tämä yhteistoiminta huipentuu itsenäisyyspäivän aattona 05.12. Palacio de la Pazissa pidettävään Silta Espanjasta Suomeen-konserttiin. Konsertilla juhlistetaan sekä Suomen satavuotista itsenäisyyttä että Espanjan perustuslain päivää.

Konsertin ohjelma koostuu suomalaisesta ja espanjalaisesta osasta. Suomalaisessa osassa, jonka solistina on viulutaiteilija Juhani Tepponen, soitetaan mm. Oskar Merikannon, Toivo Kuulan, Erkki Melartinin ja Jean Sibeliuksen sävellyksiä.

Kulttuuriyhdistys Kalevan hallitus toivoo runsasta osanottoa sekä nauttimaan hyvästä musiikista että osoittamaan arvostustamme isäntämaamme juhlapäivälle että isäntäkaupunkimme merkittävälle panokselle Suomen 100-vuotisjuhlien hyväksi.

Konsertti on ilmainen eikä sinne tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Aino Vuolli:

Olen Aino Vuolli, ja olen 13-vuotias.
Opiskelen Kirjolan koulussa Parikkalassa. Kanteleen soittoa opiskelen Imatran Musiikkiopistolla, mutta tunneilla käyn Lappeenrannassa. Aloitin kanteleen soiton, koska se kuulosti kivalta. Tykkään soittaa sekä klassista että kansamusiikkia, koska ne ovat hienon kuuloisia kummatkin. Vapaa-ajallani soitan myös pianoa ja piirrän.

 

 

 

 

 

Silja Kiuru:

Olen Silja Kiuru ja olen 14-vuotias. Asun Lappeenrannassa ja käyn Kesämäen koulun kahdeksatta luokkaa. Olen soittanut kanteletta viisi ja puoli vuotta ja haluan siitä itselleni ammatin. Aion opiskella musiikkipedagogiksi. Vapaa-aikani kuluu kanteleen soiton parissa ja kirjoja lukiessa. Kanteleen soitossa minua viehättää kanteleen monipuolisuus. Minun musiikkityylejäni ovat pop ja kansanmusiikki. Ida Elina on suuri taiteellinen esikuvani ja Sari Kaasisen kautta olen löytänyt kansanmusiikin ja ylipäätään kanteleen soiton. Olen ollut mukana jo monessa musiikkiprojektissa ja soittanut monissa kokoonpanoissa. Kantele on merkittävä osa elämääni.

 

 

 

 

 

Klea Mullamaa:

Olen Klea Mullamaa ja käyn Kesämäenrinteen koulun englanninkielistä kahdeksatta luokkaa Lappeenrannassa. Olen harrastanut musiikkia koko elämäni. Aloitin puolivuotiaana muskarissa, jatkoin viisikielisellä ja nyt viimeiset seitsemän vuotta olen soittanut konserttikanteleella. Nykyisen, minun toiveideni mukaisen kanteleeni sain vuoden 2014 toukokuussa. Intoa soittamiseen toi lisää Kaarnankuori-trion muodostaminen, jossa me kaikki pidämme soittamisesta.

Kanteleesta pidän, koska se on tosi monipuolinen. Sillä pystyy soittamaan kaikkea modernista taidemusiikista sitten vanhoihin kansanlauluihin ja se kuulostaa upealta niin yksin kuin ryhmässäkin. Olen soittanut kanteletta soolona, orkesterikokoonpanossa ja kaikessa siitä väliltä. Myös muut harrastukseni ovat taiteellisia. Käyn kuvataidekoulussa ja tanssiopistossa.

Vapaa-ajalla tykkään lukea kirjoja, vierailla museoissa ja käydä katsomassa esityksiä.

 

Lisää artikkeleita......

      Suomalainen Hammaslääkärisi Aurinkorannikolla
                  Avenida de los Boliches 80
                        29640 Fuengirola
                        Puh. 952 476 662
 

 

 
 

Kuuntele tietokoneella sivustolla



Suomenkieliset Radiot puhelimeesi 

 

AUTONvaraosat24.fi

Livekamera Fuengirola